Digiajan ja nykymaailman kehitysvauhti on muovannut jokaiselle johtajalle tarpeen ymmärtää missä mennään ja mihin pitäisi mennä.

Luodinkestävän liiketoiminnan rakentaminen, sellaisen joka kestää tulevaisuuden haasteet, tuntuu jopa näin ”digiin natiivisti” kasvaneelle haastavalta, joten voin vain kuvitella mitä se on niille joiden mielestä koko netti pitäisi räjäyttää.

Tämän kirjoituksen pohjalla on vapaasti lainaten Tim Ferrissiltä kummunnut ajatus: jos et tiedä mihin mennä, kysy parempia kysymyksiä.

Mitä jokaisen yritysjohtajan pitää kysyä digitaalisuuteen liittyen?

Kun herää se ensimmäinen kysymys: kuinka yrityksemme voi kasvaa lujempaa?

Vastaukseksi syntyy usein ajatus ehtymättömien mahdollisuuksien maailmasta, eli digitaalisuudesta. Digin hyödyntämisessä on tärkeää hengähtää hetki ennen päätöksiä ja käytäntöön viemistä. Digitalisaation alla, jokaisen yritysjohtajan on hyvä kyseenalaistaa omaa ja oman yrityksen tekemistä.

Päädyin miettimään digitaalisen tulevaisuuspohdinnan tueksi kysymyspatteristoa, jolla päätöksentekoa ja nykytilannetta on mahdollista pyöritellä itsekseen.

Tämän pohjalta alta löytyy digiajassa yritystään johtavalle 26 kysymyksen patteristo, jolla tahdistaa ja ymmärtää nykytilaa paremmin.

Jos kysymykset osuvat, on ne hyvä laittaa myös rohkeasti isommalle jakelulle ja tarvittaessa osallistaa pohdintaan johtoryhmää ja muutenkin omaa organisaatiota.

Yrityksen tehokkuus - kuinka tehokkaita ja aktiivisia olemme?

  • Mikä on yrityksemme nykyinen kellotaajuus? Olemmeko kirittäneet omaa tekemisemme tahtia viimeisen 12-24 kuukauden aikana?
  • Mitä olemme yrityksenä oppineet viimeisen 12-24 kuukauden aikana?
  • Kuinka nopeasti teemme päätöksiä?
  • Miten validoimme päätöksiä joita teemme?
  • Kun päätös on tehty, miten seuraamme päätöksen vaikutuksia?
  • Hyödynnämmekö digitaalisuutta tekemisen tehostamiseksi?
  • Mille keskeisille prosesseille ja työvaiheille yrityksemme liiketoiminta perustuu?
  • Onko edeltävissä hukkaa?

Tehokkuudella ei tässä tapauksessa tarkoiteta maaliviivalle piiskattua ravihevosta, vaan enemmänkin yleistä reippautta. Jos asioihin tartutaan riittävällä pieteetillä, ne puntaroidaan ennen päätöstä ja kun päätös tehdään, siihen mennään vauhdilla - on valmius tulevaisuuteen kovin paljon kirkkaampi. Unohtamatta toki päätöksen jälkeistä analyysia ja oppeja joita päätös kerrytti.

Yrityksen ihmiset - tukeeko yrityskulttuuri digitaalisuutta?

  • Minkälainen kulttuuri yrityksessämme vallitsee?
  • Kuinka hyvin kulttuurimme tukee oppimista? Entä virheitä?
  • Kuinka avoin kulttuurimme ja tapamme toimia on?
  • Minkälainen on työntekijöidemme kantava asenne tekemiseensä? Ovatko he ylpeitä suorituksistaan?
  • Kuinka lojaaleja ihmiset ovat yritystämme kohtaan?
  • Kuka tekee arkisin mitä ja onko tekeminen perusteltua?
  • Olemmeko hankkineet oikean osaamisen sisälle?
  • Onko tarpeellinen syventävä osaaminen hankittu yhteistyökumppaneilta?
  • Syntyykö arkisessa tekemisessämme jatkuvaa kehitystä?
  • Suoriutuvatko ihmiset työstään odottamallamme kellotaajuudella?

Digitaalisuus alistuu aina ihmisille. Yrityskulttuuri on osiensa summa, joka sallii tai jättää sallimatta muutoksen. Isoin kitka kasvulle ja muutokselle osuu lähes poikkeuksetta ihmisten kykyyn ja uskallukseen omaksua uutta - myös epäonnistumisten kautta. Rohkeuteen aktiivisesti muuttaa omalla toiminnallaan yrityksen toimintaa.

Yrityksen johtamisen ja arkipäivän ei tarvitse olla jatkuvaa miinakenttää. Oppimisen, virheiden tekemisen ja avoimuuden kulttuuri synnyttää luottamusta ja sillä jos millä, muutokseen on helpompi hypätä.

Yrityksen tahtotila - ollaanko oikeasti valmiita digiaikaan?

  • Mitä yrityksemme omistajat haluavat saavuttaa (omistajastrategia)?
  • Onko omistajastrategiamme alle alistunut selkeästi yrityksen rooli omistajien tahtotilan saavuttamisessa (yrityksen strategia)?
  • Onko kasvu kiinteä osa strategiaamme? Onko kasvustrategia (edes) tarpeellinen ja luotu?
  • Kuinka kovaa haluamme kasvaa ja miksi?
  • Onko pyrkimys kasvuun todella yrityksemme ytimessä?
  • Kuinka selkeitä yrityksemme tavoitteet ovat, minulle ja muulle organisaatiolle?
  • Kuinka kova tahtotila tavoitteidemme saavuttamiselle on?
  • Mitä aktiivisia asioita kasvumme eteen on tehty viimeisen 12-24 kuukauden aikana? Riittävätkö ne?

Selkeät strategiset linjaukset määrittävät selkeyttä siihen mihin ollaan menossa. Monessa yrityksessä onnistuneesti suoriudutaan liiketoiminnasta ja osataan kyllä arkinen puurtaminen, mutta se että pyrittäisiin aktiivisesti määrittämään mitä teemme tämän tai sitä seuraavan vuoden jälkeen, on harvinaisempaa.

Hyvin usein kasvua rajoittavat tekijät ovat omistajien epäselkeä ymmärrys siitä mitä he itse elämältään ja tätä vasten bisnekseltään haluavat. Kultaisen vankilan rakentaminen ei ole mitenkään tavatonta.

Omistajastrategia -> Yrityksen strategia -> Kasvustrategia

Yritys on tavallaan vain työkalu omistajien patteristossa, jonka tehtävä on täyttää omistajien toiveita ja tahtotilaa. Tärkeä tarkennus on mielestäni se, että omistajien toiveet voivat olla rahallisen menestyksen sijaan yhtälailla merkityksellisiä. Esimerkkinä vaikkapa: haluan tienata menojeni verran rahaa, ratkaista arkipäivisin kiinnostavia haasteita ja olla töissä yrityksessä(ni), jossa kanssani työskentelee vain hyvää jengiä.

Kun omistajien tahtotila, eli omistajastrategia, on selvillä ja yrityksen strategia alistuu tälle, on tärkeää maalata jonkinlainen käsite siitä mitä asioita yritys pyrkii ratkaisemaan seuraavien 12-36 kuukauden aikana.

Edeltävien strategiatoimien avulla hyvin usein onnistutaan muuttamaan yrityksen tapaa hahmottaa tulevaisuutta ja digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia. Toisaalta ymmärtämään mitä kohti ollaan menossa ja miksi on keskeistä tehdä myös kiireettömiä ja tärkeitä asioita jatkuvien tulipalojen sammuttamisen sijaan.

Ylläolevia kysymyksiä voi olla vaikea hahmottaa katsoessa asioita oman yrityksen sisältä. Toisaalta niitä on keskeistä tarkastella juurikin oman yrityksen kautta.

Loppupeleissä jokainen yritys kirittää vain ja ainoastaan omaa tekemistään vastaan.

Kysymyksien avuksi ja pohjaksi on tärkeää käydä sidosryhmien, muiden yritysten ja itsensä kanssa keskustelua aiheista. Mitä enemmän lisäkysymyksiä ja epämääräisempää tajunnanvirtaa vastauksista syntyy, sitä lähempänä ollaan oikeiden asioiden äärellä olemista.

Tarkastele näitä kysymyspattereita ajatuksella, kyseenalaista terveesti ja vastaa rehellisesti. Näin voi syntyä näkemys, josta syntyy yritykselle osuvan mittainen juoksurata, jonka päässä on selkeä maali, jota kohti juosta.